Metsistä hyvinvointia vastuullisesti

Metsät tuottavat monipuolisesti hyvinvointia tamperelaisille. Tutkimusten mukaan metsässä mieli lepää: stressitasot ja sydämen syke laskevat. Samalla elimistön luontainen vastustuskyky vahvistuu metsän monimuotoisen mikrobiston ansiosta. Myös fyysinen kunto kohoaa kuin huomaamatta metsissä liikkuessa – oli kyse sitten reippaasta kävelystä poluilla tai metsätöiden tekemisestä. Metsä tarjoaa lisäksi työtä ja toimeentuloa laajalle joukolle ihmisiä: metsänomistajista metsureihin ja puunkuljetusyrittäjiin sekä aina energiayhtiöiden ja metsäteollisuuden työntekijöihin saakka. Onkin tärkeää, että kaupungin päätöksenteossa metsät huomioidaan eri näkökulmista – juuri niin kuin kokonaiskestävään ja vastuulliseen toimintaan kuuluu.

Kaupunki käyttää kaavoituksen kautta merkittävää julkista valtaa. Tämä korostaa tarvetta ottaa omistusoikeus huomioon ja kunnioittaa sitä. Tampereen Keskustan mielestä kaavoituksella ei
saa loukata yksityistä omistusoikeutta eikä mahdollisuutta harjoittaa metsäelinkeinoa. Myös kunnan etuosto-oikeuden käytössä kynnyksen tulee olla erittäin korkea, erityisesti maa- ja
metsäkiinteistöjen osalta. (Etuosto-oikeudella tarkoitetaan kunnan oikeutta lunastaa kiinteistö sen myynnin yhteydessä yleisen edun niin vaatiessa, ja sen käyttöä tulee harkita tarkoin.)
Metsien käyttöön liittyvässä keskustelussa Tampereen Keskusta korostaa, että nykyaikainen metsänhoito tuottaa moninaisia hyötyjä. Oikein toteutettuna metsänhoito edistää ekologista
monimuotoisuutta, sitoo hiiltä ilmakehästä ja auttaa varautumaan ilmastonmuutokseen. Samalla se vahvistaa taloutta, luo työpaikkoja ja tukee alueellista elinvoimaa. Nämä hyödyt on syytä
tunnistaa, kun linjataan metsien käytöstä. Suomalaiset jokaisen oikeudet ja vastuut, eli jokamiehenoikeudet tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden nauttia luonnosta ja metsistä. Näiden oikeuksien vastuullista käyttöä voidaan lisätä entisestään kaikentyyppisissä metsissä. Esimerkiksi kaupunkimetsät ja talousmetsätkin voivat palvella luontoretkeilyä, kunhan muistetaan jokamiehenoikeuksiin liittyvät velvollisuudet ympäristön kunnioittamisessa.

Ilmastokeskustelussa metsien hiilinieluista ja soiden ennallistamisesta on nähty viime aikoina paikoin eriskummallisia vääntöjä. Keskusteluun kaivataan lisää realismia. Esimerkiksi vuoden
2026 alusta lähtien rakentamisen hiilijalanjäljen laskennassa maanalaisia betonirakenteita (kuten rakennusten perustuksia ja pysäköintihalleja) ei enää huomioida osana rakennuksen
hiilipäästöjä. Sen sijaan metsistä on tehty hiilen päästölähteitä laskentatapoja muuttamalla. Nämäkin linjaukset ansaitsevat kriittistä tarkastelua. Ilmastonmuutoksen hillinnässä on oltava
johdonmukainen linja niin rakentamisen kuin metsien käytönkin suhteen. Rakentamisessa on nopeasti siirryttävä kohti hiiltä sitovaa puurakentamista.

Myös kaupungin metsäohjelma on otettava pikimmiten käyttöön metsien terveyden turvaamiseksi. Tampereen kaupungilla on käytössä metsien hoidon toimintamalli vuosille 2022–2030. Sen
tuholaisten torjuntaohjelma tulee laajentaa koskemaan kaikkia kaupungin metsiä virkistysmetsien lisäksi. Esimerkiksi kuusikoita uhkaavan kirjanpainajakuoriaisen kaltaiset tuhohyönteiset on pidettävä hallinnassa aktiivisella metsänhoidolla. Useissa maissa kirjanpainajatuhot ovat muuttaneet metsät hiiltä sitovasta ympäristöstä päästölähteiksi. Metsien hyvinvoinnista huolehtiminen varmistaa, että ne tuottavat hyötyä tamperelaisille myös tulevaisuudessa.