Uncategorized

11.8.2016 Vetoomus valtioneuvostolle, valtiovarainministeriölle ja liikenne- ja viestintäministeriölle / budjetin valmistelijoille

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunta antoi torstaina 11.8.2016 pitämässään kokouksessa yksimielisen tukensa Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Matti Järviselle, kun tämä yhdessä Tampereen kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Yrjö Schafeitel´n (sitoutumaton) sekä valtuustoryhmien puheenjohtajien Lasse Oksanen (Tampereen Puolesta), Lassi Kaleva (Perussuomalaiset), Aarne Raevaara (ryhmä Reavaara) ja Jari Heinonen (SKP) kanssa allekirjoitti vetoomuksen, jossa pyydetään valtiovaltaa vetämään tukensa pois Tampereen ratikkahankkeelta.

Allekirjoittajat osoittivat vetoomuksensa valtioneuvostolle, valtiovarainministeriölle, liikenne- ja viestintäministeriölle sekä budjetin valmistelijoille.

Vetoomus kuuluu näin:

************************

VETOOMUS VALTIONEUVOSTOLLE, VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE JA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE / BUDJETIN VALMISTELIJOILLE

RAITIOTIE JOHTAA TAMPEREEN TALOUDELLISEEN AHDINKOON. ME ALLEKIRJOITTANEET PYYDÄMME POISTAMAAN RAITIOTIEMÄÄRÄRAHAN 71 MILJ. EUROA BUDJETTIRIIHESSÄ.

Tampereen valtakoalitio (KOK, SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto) on pormestari Anna-Kaisa Ikosen (KOK) johdolla suorittanut tehokasta lobbausta raitiotien puolesta. Perusteluina on käytetty mm. massiivista asuntorakentamista, jonka raitiotie mahdollistaa.

Valtiolle on annettu virheellisiä tietoa hankkeeseen liittyen. Massiivinen asuntorakentaminen voi toteutua hyvin myös kumipyöräliikenteeseen ja jatkossa esimerkiksi lähijunaliikenteeseen tukeutuvilla ratkaisuilla.

Lähtöoletus seutukunnalle vuosittain muuttavista asukkaista, 4 100 asukasta vuodessa, on ylioptimistinen, eikä se välttämättä tule toteutumaan. Ja vaikka toteutuisikin, on joukkoliikenne mahdollista järjestää Tampereella ilman raitiotietä.

Raitiotie ei ole seudullinen hanke. Tampereenkin asukkaista se palvelee vain noin 15 % aiheuttaen samalla vanhuksille ja liikuntarajoitteisille haasteellisia vaihtoja bussista ratikkaan ja ratikasta bussiin. Matkustajamääräennusteet 46 000 päivittäistä nousua ei tule toteutumaan. Nykyiset käyttäjämäärät raitiotiereiteillä ovat 8 000-14 000 vuodenajasta riippuen.

Saamiemme tietojen mukaan raitiotiehanke pohjautuu Kokoomuksen ja Vihreiden sopimukseen, jossa Kokoomus sai tunnelin ja Vihreät raitiotien. Näin valtiokin on sidottu mukaan yhteiskunnan varojen väärinkäyttöön ja koplaukseen.

Tampereella toiminnan ja investointien rahavirta, joka kuvaa parhaiten kunnan taloustilannetta, on viimeisten 5 vuoden osalta miinuksella 451 miljoonaa euroa. Emme halua että Tampereesta tulee jatkossa kriisikunta. Raitiotiehankkeen budjetti 250 miljoonaa, lisättynä vaunuhankinnalla sekä ylimääräisillä raitiotien vaatimilla mittavilla infrakustannuksilla, tulee rasittamaan Tampereen jo ennestäänkin huonoa taloutta 300-500 miljoonalla eurolla tilanteessa, jossa investointien tulorahoitusprosentin ennuste on 20,7 % eli huomattavasti alle suositusten. Tampere on ajautumassa kriisikunnaksi valtion suosiollisella avustuksella.

Myös valtiontalouden tila on haastava. Molemmat säästävät, jos raitiotieraha 71 miljoonaa euroa pyyhitään yli budjettiriihessä kokonaan, ei edes jälkirahoitusmallia.

Päätöksenteossa tulemme esittämään raitiotien toteutuksen lykkäystä 10 vuodella, että ehdimme tekemään pakolliset muut suuret investoinnit ensin, esim. jäteveden puhdistamo, kustannusarvio 360 miljoonaa euroa, matkakeskus, kansi-areena ym.

Me allekirjoittaneet tamperelaisten edustajat pyydämme poistamaan budjettiriihessä Tampereen raitiotiehankkeen määrärahan 71 miljoonaa euroa.

Tampereella 9.8.2016

Kunnioittavasti,

Yrjö Schafeitel, Tampereen kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja, sitoutumaton

Lassi Kaleva, valtuustoryhmän puheenjohtaja ( PS )

Matti Järvinen, valtuustoryhmän puheenjohtaja ( Kesk. )

Jari Heinonen, valtuustoryhmän puheenjohtaja ( SKP )

Lasse Oksanen, valtuustoryhmän puheenjohtaja, Tampereen Puolesta ( TaPu )

Aarne Raevaara, valtuustoryhmän puheenjohtaja ( Raevaaran valtuustoryhmä )

Vilhartti Hanhilahti Keskus­ta­nuorten poliittiseksi suun­nit­te­li­jaksi

Suomenmaa 8.8.2016 (linkki)

Yhteis­kun­ta­tie­teiden kandidaatti Vilhartti Hanhilahti on valittu Keskus­ta­nuorten poliittiseksi suun­nit­te­li­jaksi.

Hanhilahti, 27, on toiminut Pirkanmaan Keskus­ta­nuorten puheen­joh­ta­jana, Keskustan Pirkanmaan piirin vara­pu­heen­joh­ta­jana sekä Keskus­ta­nuorten liit­to­hal­li­tuksen jäsenenä.

– On aivan mahtavaa päästä töihin omaan kasvat­ti­jär­jes­töön ja antaa takaisin järjestölle siitä osaamisesta, jonka olen siltä saanut. Odotan innolla sorvin ääreen pääsemistä ja muun muassa kunta­vaa­li­oh­jelman työstämistä, Hanhilahti iloitsee.

Hanhilahti vaikuttaa Tampereen valtuuston varajäsenenä sekä lasten- ja nuor­ten­pal­ve­luiden lautakunnan jäsenenä.

Hanhilahti on toiminut muun muassa Tampereen yliopiston yliop­pi­las­kunnan työhal­li­tuk­sessa.

Hän viimeistelee parhaillaan graduaan suomalaisen turve- ja ener­gi­a­po­li­tiikan etujär­jes­tö­vai­kut­ta­mi­sesta.

 

Kalle Kiili esittää Aamulehdessä -Opiskelu sallittava kaikille työttömäksi jääneille

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja Kalle Kiili esittää Aamulehdessä 29.6.2016 julkaistussa mielipiteessään, että työttömyystuella tuettu omaehtoinen opiskelu mahdollistettaisiin kaikille työttömäksi jääneille kahdeksi vuodeksi omalla ilmoituksella edellyttäen, että henkilöllä on vähintään viiden vuoden yhtäjaksoinen työhistoria.

Kalle Kiilin mielipidekirjoitus kokonaisuudessaan tässä:

**********************

Opiskelu sallittava kaikille työttömäksi jääneille

Useat kohtaavat näinä aikoina työpaikkansa menettämisen. Osaamisen pieni päivittäminen, laajentaminen tai muuntokoulutus on lähes yhtä usealla mielessä. Ja lähes jokainen meistä joutuu epätietoisuuden tilaan, kun TE-keskus arpoo tapauskohtaisesti, mikä koulutus kenellekin edistäisi työllisyyttä ja olisi näin ollen mahdollista suorittaa työttömyysetuuden juostessa.

Byrokratiaan kuuluu luonnollisena osana myös se, että on osannut ilmoittaa TE-toimistolle oikeassa ajassa oikeaan paikkaan, mitä koulutusta itselleen harkitsee. Peli on usein menetetty, jos vaikkapa ottaa opiskelupaikan vastaan ennen viraston päätöstä.

Joissain tapauksissa TE-toimisto taasen päättää, onko opiskelu päätoimista vai ei. Tässä tilanteessa eriarvoisessa asemassa ovat he, jotka ovat ryhtyneet opiskelemaan jo työnsä ohessa ja he, jotka hakevat opiskelemaan vasta työsuhteen päätyttyä.

Esitän, että työttömyystuella tuettu omaehtoinen opiskelu mahdollistettaisiin kaikille työttömäksi jääneille kahdeksi vuodeksi omalla ilmoituksella edellyttäen, että henkilöllä on vähintään viiden vuoden yhtäjaksoinen työhistoria. Opiskelujen etenemistä toki seurattaisiin kuten nykyisin.

Mielestäni työpaikkansa menettäneet tietävät paremmin kuin TE-toimiston virkailija, mitä koulutusta juuri hän tarvitsee tulevaisuuden työelämäänsä. On holhousta ajatella, että virasto tietää tämänkin paremmin kuin aikuinen ihminen, joka on helposti nähnyt työelämää paljon laajemmin kuin TE-toimiston asiasta päättävä virkailija.

Nykyinen tapauskohtainen harkinta ajaa useat ihmiset mieluummin passivoitumaan kotona kuin pitämään yllä työmarkkinakykyään opiskelemalla.

Mikäli tapauskohtainen harkinta poistettaisiin, niin myös TE-keskuksen virkailijoiden työaikaa vapautuisi oikeisiin työllisyyttä edistäviin askareisiin – joita näinä aikoina riittää.

Ellei harkinnanvaraisuudesta haluta luopua heti kokonaan, niin tässä olisi hyvä aihe kokeilun käynnistämiseen Pirkanmaalla.

Olen kertonut ajatukseni kasvotusten myös ministereille Grahn-Laasonen, Lindström ja Rehn. Toivottavasti ministerit haluavat aidosti ymmärtää ja toteuttaa ruohonjuuritason konkreettisia muutostarpeita.

Kalle Kiili

luottamusmies, Microsoft Mobile

Timo Saarimaa Helsingin Sanomissa

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunnan jäsen taksiautoilija Timo Saarimaa pohtii Helsingin Sanomissa 27.6.2016 julkaistussa mielipidekirjoituksessaan kansanäänestyksen oikeutusta esim. EU- ja Nato-jäsenyyksiä koskevissa asioissa.

Tässä Helsingin Sanomien sivuilta kopioitu Saarimaan mielipidekirjoitus:

**************

Moni äänestyspäätös syntyy pelkästään tunteen ja ulkopuolisen vaikuttamisen perusteella

Kansanäänestyksen ratkaiseva äänestäjäjoukko on altis propagandalle ja populismille, kirjoittaa Timo Saarimaa.

MIELIPIDE 27.6.2016 2:00

BRITANNIAN kansanäänestys EU:sta eroamisesta ratkesi 3,5 prosenttiyksikön erolla. Suomessa luku vastaisi 156 000:ta äänestäjää eli esimerkiksi neljäsosaa Helsingin asukkaista.
Suomi voi piankin äänestää Nato-jäsenyydestä. Presidentti Sauli Niinistö katsoo, että jäsenyydestä on järjestettävä neuvoa antava kansanäänestys. Sekä EU- että Nato-jäsenyys ovat asioita, jotka edellyttävät laajojen asiakokonaisuuksien hahmottamista ja kykyä analysoida niitä objektiivisesti. Sellaista kykyä ei ole edes kaikilla kansanedustajilla.

Jos Suomen kansa sanoisi Natolle kansanäänestyksessä kyllä, neuvottelut jäsenyydestä olisi aloitettava. Samalla se voisi aiheuttaa hallituskriisin.

Entäpä jos Suomen Nato-äänestyksen ratkaisisi yhtä pieni äänestäjien joukko kuin Britannian EU-jäsenyysäänestyksen? Sellainen joukko kertyisi helpostikin äänioikeutetuista, joiden äänestyspäätös syntyisi pelkästään tunteen ja ulkopuolisen vaikuttamisen perusteella. Sellaiseen maaperään on populismin ja propagandan helppo kylvää kasvun siemenet.

Pelottavaa on, että ne siemenet voivat ratkaista Suomen puolustuspoliittisen ja ulkopoliittisen aseman vuosikymmeniksi.

Timo Saarimaa
taksiautoilija
Tampere

Tamperelainen Keskusta-aktiivi Lotta Järvisen puheenvuoro Keskustan Seinäjoen puoluekokouksessa

Tamperelainen Keskusta-aktiivi Lotta Järvinen kiinnitti puheenvuorossaan Keskustan Seinäjoen puoluekokouksessa huomiota siihen, että on entistä tärkeämpää jatkaa työtä osallistumisesteiden poistamiseksi ja tulojen pienenemisen estämiseksi.

Lotan tärkeä puheenvuoro kokonaisuudessaan tässä:

**************************

“Arvoisa puoluekokousväki!

Koulutus on varmin tie työllistyä, ja varsinkin toimintarajoitteisen työnhakijan työnsaannissa se on avainasemassa.

Yhteiskuntamme hukkaa paljon voimavaroja ja vahvuuksia, jos työllistymisen mahdollisuuksia ei lähdetä aktiivisesti moninaistamaan.

Onnistuneita työllistymisen tarinoita on olemassa ja ne rohkaisevat etenemään asiassa!

Erilaisuus pitää päätöstenteossa nähdä rasitteen sijaan mahdollisuutena. Työelämässä tämä tarkoittaa tähän asti syrjittyä vähemmistöä ilman mahdollisuutta työntekoon, koska heillä ei vielä ole tarvittavia työntekoon mahdollistavia tukitoimia.

Alhainen koulutustaso, vähäiset työnsaantimahdollisuudet ja perustulon varassa eläminen johtavat siihen, että sosioekonominen asema on melkein väistämättä heikompi kuin vammattomalla väestöllä.

Vammaisten työhön osallistuminen on muita vähäisempää ja vammaiset ovat muita vähemmän koulutettuja. Veronkorotusten, maksukiristysten ja kasvavan työttömyyden oloissa on entistä tärkeämpää jatkaa työtä osallistumisesteiden poistamiseksi ja tulojen pienenemisen estämiseksi.”

******************

Tampereen Keskusta kiittää Lotta Järvistä puheenvuorostaan ja yhtyy niihin suosionosoituksiin, joita Lotan puheenvuoro sai aikaan salintäyteiseltä puoluekokousväeltä.

Kaarina Peltomäelle Keskustan kultainen ansiomerkki ja MSL-Tampereen viiri.

Keskustan Pirkanmaan piirin piiritoimistolla vietettiin maanantaina 6.6.2016 kaksikin juhlahetkeä, kun Tampereen Keskustan ahkeralle talkoolaiselle ja aktiiviselle keskustalaiselle Kaarina Peltomäelle luovutettiin Keskustan kultainen ansiomerkki ja MSL-Tampereen viiri.

Keskustan kultainen ansiomerkki voidaan myöntää henkilölle, jolla on 40 vuoden ansiokas toiminta puolueen luottamus- tai muissa tehtävissä.

Ansiomerkin kiinnitti Kaarinan rintaan Tampereen Keskustan valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

Anna-Kaarina toi ansiomerkin luovutuspuheessaan esille sen monipuolisen toiminnan, joissa Kaarina Peltomäki on kuluneiden vuosikymmenten aikana ansioitunut.

Hän mainitsi Kaarinan keskeisimpinä ansioina nykyisin mm.:

• Keskustanaisten Tampereen osaston varapuheenjohtajuus
• Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunnan jäsenyys
• Pirkanmaan Keskustanaisten edustajana Nytkis-järjestön toiminnassa
• Pirkanmaan Säätiön hallituksen jäsenyys

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Esko Erkkilä keskittyi kiittämään Kaarinaa siitä korvaamattoman uskollisesta talkootyöstä, jota hän on tehnyt Keskustan hyväksi ”turuilla ja toreilla”.

Huomionosoitukset Kaarina Peltomäelle eivät jääneet siihen, että hänelle luovutettiin Keskustan kultainen ansiomerkki, sillä nyt oli vuorossa MSL-Tampereen huomionosoitus, koska Kaarina Peltomäki toimii Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistyksen puheenjohtajana.

Jouni Koskela ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen luovuttivat Kaarinalle yhdistyksen viirin.

**************************

Tampereen Keskusta onnittelee Kaarina Peltomäkeä huomionosoituksista, jotka hänelle luovutettiin 6.6.2016 ja kiittää häntä siitä työstä, jota hän on tehnyt ja tekee edelleenkin Tampereella Keskustan hyväksi.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Esko Erkkilä puoluekokouspuheenvuorossaan

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Esko Erkkilä käsitteli puoluekokouspuheenvuorossaan niitä kannatuslukemia, joita Keskusta sai viime kunnallisvaaleissa viidessä suurimmassa kaupungissa.

Lukemat olivat:

* Helsinki, ääniosuus 3,6 % ja kaupungin 7. suurin puolue
* Espoo, ääniosuus 3,7 % ja kaupungin 6. suurin puolue
* Vantaa, ääniosuus 5,0 % ja kaupungin 6. suurin puolue
* Tampere, ääniosuus 4,9 % ja kaupungin 6. suurin puolue
* Turku, ääniosuus 5,9 % ja kaupungin 6. suurin puolue

Yhteensä viidessä suurimmassa kaupungissa Keskusta sai äänistä 4,3 % ja oli 7. suurin puolue.

Erkkilä jatkoi, että koko maassa Keskusta sai edellisissä kuntavaaleissa 18,7 % äänistä ja oli maan 3. suurin puolue.

”Jos koko maan luvuista jätetään huomioimatta Keskustan tulos viidessä suurimmassa kaupungissa, oli Keskustan osuus 23,9 % ja sillä olisi tullut selkeä ykköstila.”

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Erkkilä kohdisti sanansa koko puoluekokousyleisölle ja erityisesti pian puheen jälkeen valittavalle uudelle puoluejohdolle:

“Keskustan ääniosuuden tuplaaminen viidessä suurimmassa kaupungissa on täysin mahdollista ja se merkitsisi Keskustan aseman vankistumista maamme suurimpana puolueena!”

Timo Saarimaa Keskustan puoluekokouksessa 11.6.2016

Arvoisa liikenneministeri, pääministeri. Hyvä kokousväki.

Aikooko puolueemme johtama hallitus olla se, joka kirjassaan lukee lopun jakeet yhdelle maailman parhaista taksijärjestelmistä.

Taksiala on malliesimerkki harmaan talouden torjunnasta. Se esittää kirjanpitoon ja verottajalle kuukausittain sinetöidystä taksamittarista, joka rekisteröi jokaisen taksilla ajetun sadan metrin, tulostetun kuukausiraportin josta ajotulo on todennettavissa.

Taksiautoilijoiden ylläpitämä taksitarkastajajärjestelmä oikeasti toimii ja se yhdessä välityskeskusten laaturyhmien kanssa pystyy ratkaisemaan todella kustannustehokkaasti ja asiantuntevasti asiakkaan, siis kuluttajan, ja taksiautoilijan välisiä erimielisyyksiä asiakaspalvelusta ja taksan muodostuksesta. Olisiko jo ennestään kuormitetuilla poliisilla, käräjäoikeuksilla ja kuluttaja-asiamiehillä asiantuntemusta ja resursseja siihen.

Taksiala nykymuodossaan on hyvä veronmaksaja. Se suorittaa kalustostaan käytännössä lähes kaikki ne verot, jotka yksityiset henkilöauton omistajatkin suorittavat. Taksialan suorittamat verot ylittävät yhteiskunnan taksialalle suorittamat korvaukset taksiajoista.

Suomessa on itse liikenneministerin ministeriössä vahvistettu taksitaksa. Taksikyydin hinta ja sen muodostus perustuu todellakin ja aivan oikeasti hyvin kohtuullisen liikevoiton autoilijalle takaamaan hintaan. Samalla periaatteella turvatun apteekkialan kaltaista vaurastumisen ongelmaa taksialalla ei siten todellakaan esiinny.

Suomessa taksi nykymuodossaan on itsessään laatukäsite. Esimerkiksi KELA matkustusohjeessaan tunnustaa sen pitämällä taksia kyseenalaistamatta sairaanhoidon ja kuntoutuksen asiakkaan kuljetuspalvelun soveltuvana tuottajana.

Taksialan erityispiirteisiin kuuluu se, ettei sillä ole yleissitovaa työehtosopimusta. Se voi pahimmillaan johtaa epäterveeseen kilpailuun palkan minimistä tilanteessa, jossa lupakiintiöillä eivät takaa taksiautolle minkäänlaista minimiliikevaihtoa. Jos lupajärjestelmän kiintiöistä luovutaan, on työsuhteista ja palkasta odotettavissa oikeudenkäyntejä.

Taksiala on keskuudessaan käynnistänyt hankkeita kuluttajaystävällisten tilausmuotojen ja hinnan tarjoamiseksi asiakkaalle. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa monia mahdollisuuksia alentaa kuluttajahintaa ilman, että se alentaisi taksiautoilun kannattavuutta ja johtaisi sitä harmaan talouden piiriin.